Mistä siirtohinta muodostuu?
Siirtolaskun hintaan vaikuttavat verot ja kantaverkkomaksut
Siirtolaskua verrataan usein sähkönmyynnin laskuun. Isona erona on se, että siirtolaskulla asiakkailta veloitetaan myös eteenpäin tuloutettavat verot ja kantaverkkomaksut. Siirtolaskuilla perittävien verojen osuus on kasvanut arvonlisä- ja sähköverojen korotusten myötä. Asiakkaalta laskulla perittävien kantaverkon siirtomaksujen osuus on myös kasvanut hintojen nousun vuoksi viidessä vuodessa yli 60 prosenttia.
Siirtohintojen taso suhteessa muihin yhtiöihin – mistä erot johtuvat?
Sähköverkon ylläpidon kustannukset riippuvat pääosin siitä, miten paljon sähköverkkoa, siirtoasiakkaita ja sähkönkulutusta verkkoalueella on. Edullisimmillaan kustannukset ovat tiheään asutuissa kaupungeissa. Siirtoasiakasta kohti sähköverkkomme laajuus on yksi Suomen suurimpia ja sähkön kulutus Suomen vähäisintä. Kainuu on hyvin harvaan asuttu maakunta sekä tilastollisesti Suomen lumisimpia ja metsäisimpiä maakuntia. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat yhtiömme hintatasoon ja miksi kaupunkiyhtiöiden siirtohinnat ovat yleensä keskimäärin edullisempia kuin maaseutuyhtiöillä.
Perusmaksu – ylläpidämme, kehitämme ja valvomme
Kustannuksia tuovat kanta- ja alueverkkomaksut sekä verkostohäviön kustannukset.
Ylläpidämme ja kehitämme. Siirtoyhtiölle kustannuksia aiheuttavat muun muassa verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon kunnossapito, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen.
Valvomme. Siirtoyhtiölle kuuluvat myös verkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut, sähkön kulutuksen mittaus ja eri myyjien välinen taseselitys. Siirtoyhtiöiden on pidettävä verkkonsa aina käyttövalmiina.
Meille on annettu tehtävä, ja haluamme tehdä sen mahdollisimman hyvin ja turvallisesti. Kustannuksia syntyy, vaikka asiakkaat eivät kuluttaisi yhtään kilowattia sähköä. Verkko on alttiina kaikille sääolosuhteille; ukkosille, auringolle, tuulelle ja kuuralle kaikkina vuodenaikoina.
Uudistamme sähköverkkoa ja investoimme toimitusvarmuuteen
Kajaven sähköverkko on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla. Sähkömarkkinalain mukaisten vaatimusten täyttämiseksi aloitimme laajan uudistamisohjelman etunenässä jo vuonna 2003. Kajave on siirtänyt maaseudun ilmajohtoja teiden varsille ja korvannut taajamien ilmajohtoja maakaapeleilla. Korvausinvestointien lisäksi olemme investoineet vuosittain sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen. Työmme jatkuu.
Sähkön siirto on Suomessa erittäin tiukasti säänneltyä
Siirtoyhtiöiden hinnoittelua valvoo Energiavirasto. Valvonta perustuu neljän vuoden jaksoihin ja siirtohinnoissa peritty ylihinta tulee aina palauttaa asiakkaalle. Kajave ei ole valvonnan mukaan perinyt asiakkailtaan ylihintaa. Toimimme meille annettujen säännösten puitteissa ja teemme parhaamme velvoitteiden täyttämiseksi.
Tiesitkö? Energiaviraston hintavertailuissa eri asiakkaan keskimääräinen siirtohinta lasketaan jakamalla vuotuiset siirtomaksut koko vuoden kulutuksella. Vuotuinen siirtomaksu sisältää myös kaikki verot, arvonlisäveron (24 %) ja sähköveron (snt/kWh). Huonekohtaisesti lämmitetyssä, ilman varaajaa olevassa pientalossa yösähkön kulutus on keskimäärin 18000 kWh vuodessa ja muilla lämmitysmuodoilla lämmitetyissä pientaloissa yleissähköä tarvitaan vuodessa 5000 kWh.